Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Teetä ja arkeologiaa
17.10.2018 18:00 | Helena jäähtynyt teekuppi kädessään

Kappas, siitä on jo tasan kuukausi, kun kirjoitin viimeksi ja myös ensimmäistä kertaa tänne blogin puolelle. Aika on kyllä taas hujahtanut nopeammin kuin mitä olen pysynyt perässä. Tosin tänä aikana on myös tapahtunut paljon kaikenlaista. Vähemmästäkin unohtaa, kuinka lyhyt aika 24 tuntia oikeasti onkaan. Kaikkea tapahtunutta en enää edes muista tarkasti.

Viime viikko on kuitenkin erittäin hyvässä muistissa. Olin koko viikon vanhalla kotipaikkakunnallani sijaistamassa vanhaa historian ja yhteiskuntaopin opettajaani (okei perjantaina sijaistin toista opettajaa, mutta samoja oppiaineita). Jälleen kerran pääsin näkemään, millainen opettajan ammatti on, mihin olen tähtäämässä ja opiskelemassa. Viikko sujui hyvin enkä päätynyt juoksemaan kiljuen karkuun, kuten yksi kollega vitsaili miltein joka päivä. Haasteita tuli taas enemmän, mutta niistä selvittiin! Kaiken kruunasi perjantain lentopallo-ottelu niin yläkoulua kuin lukiota vastaan. Kerrankin pääsin pelaamaan finaaleihin - tosin opettajien joukkueessa eikä oppilaana, mutta se oli yhtä hieno kokemus!

Työputki ei kuitenkaan loppunut perjantaihin - lauantaina kahden tunnin ajo takaisin Turkuun ja miltein suoraan hallille töihin jääkiekko-otteluun. Yksin isolla kiskalla oleminen meinasi iskeä ilmat pihalle, mutta eipä se sitten ollutkaan niin kamalaa, kunhan piti pään kylmänä. Kotiin tullessa olo oli tosin aivokuollut, olisi ehkä pitänyt mennä suoraan sänkyyn eikä sohvalle Netflixiä katsomaan. Ties missä vaiheessa nukahdin siihen, koska sunnuntaina heräsin kuudelta aamulla edelleen sohvalla maaten. Koko päivä meni vähän sumussa, koska ajatus ei meinannut kulkea kunnolla. Löhöpäivä oli kuitenkin suoraansanottuna ansaittu kuuden päivän työputken jälkeen. Ainakin sain hyvät naurut kavereiden krapula-snäppejä katsellessa.

Viikon poissaolossa on kuitenkin huonot puolensa, nimittäin kasaantuvat opiskelut. Ensi viikolla olis arkeologian tentti ja sitä ennen pitäisi vielä saman kurssin työ saada valmiiksi. Eilen aamulla virkeänä kävin jo tarvittavan selfien (kyllä, ohjeissa käskettiin ottamaan selfie jollain arkeologisella kohteella) ottamassa Liedon vanhalinnan linnamäellä. En kadu päätöstäni tarttua autonrattiin aamu kahdeksalta, koska maisemat olivat henkeäsalpaavat mäelle päästyäni (laitan kuvan alapuolelle, jos Suntuubi ei räjähdä tiedoston koosta, koska en jaksa alkaa tekemään imgur-tiliä vielä). Täytyy varmaan joskus uudestaan lähteä liikkeelle auringonnousun aikaan jonnekin.

Takaisin arkeologiaan. Teen johdattavaa kurssia ylimääräisenä, mutta en yhtään tiedä aionko opiskella sitä enempää. Katsotaan, miten käy ja riittääkö edes aika. Luennot olen melkein kaikki skipannut monotonisen suoraan dioista tulevan jorinan takia. Jos kellonaika olisi ollut joku muu kuin aamu niin ehkä sitten olisi tullut käytyä enemmän, mutta mieluummin jään kotiin nukkumaan ja valmistautumaan rauhassa muihin luentoihin kuin nukahdan pystyyn keskelle salia. Tenttikirja on myös toiminut erinomaisena unilääkkeenä, mikä on vähän huolestuttavaa...

Sellainen tapahtumaselostus ja kuulumisten kertomista tällä kertaa. Teekin ehti jäähtyä, mutta onneksi olin noin puoliväliin ehtinyt edes juoda tota valtavaa mukiani. Tänään vielä tarkoitus lähteä keskustaan, koska kaveri on tullut junalla Joensuusta asti tänne rannikolle käymään. Pidetään extempore miitti kaveriporukalla, mutta ei tiedetä vielä, minne mennään pulisemaan ja pölisemään. Kenties kutsun ihmiset tänne kahdeksanteen kerrokseen kylään katselemaan kaupungin valoja illalla.


( Päivitetty: 17.10.2018 18:33 )

 - Helena jäähtynyt teekuppi kädessään | Kommentit (2)Kommentoi



Neljä tuntia
17.09.2018 14:00 | Helena pääkirjaston lasikäytävällä

En ole pitkään aikaan kirjoittanut blogia, minkä takia välttelin pitkään tämän ensimmäisen postauksen kirjoittamista. Pää lyö vieläkin tyhjää sen suhteen, mitä voisin tänne kirjoittaa ja vuodattaa, mutta ehkä jonain päivinä postauksien sisällöt tulevat olemaan sisällöltään hieman rikkaampia ja erikoisempia. Olkoon tämä ensimmäinen pelkkää ajatuksen virtaa.

Otsikon nimi juontaa juurensa maanantai-päivieni neljän tunnin "hyppytunnista", mikä minulla on aina luentojeni välissä, ja mitä paraikaa vietän tätä postausta kirjoittaessani. Hieman turhauttavan pitkä tauko, mutta toisaalta onpahan hyvä syy tulla Turun pääkirjastolle istumaan ja avata kone kirjoittamista tai pinterest selailua varten. Kaakaon nappaaminen voisi myös olla hyvä suunnitelma, mutta tällä hetkellä kirjaston ikkunoista ulos katseleminen on mieluista ajanvietettä. Ja onhan tossa vieressä pullollinen vettä.

Olen osittain helpottunut siitä, että kuivat ja kuumat säät alkavat olla takanapäin, vaikka ehkä pieni kaipuu kesään alkaa jo nyt olla. Rakastan syksyä ja sateisia päiviä yhtä paljon kuin muitakin vuodenaikoja, mutta kesässä parasta on vapaus. Juuri päättynyt kesä oli kokemusrikas, mutta myös psyykkisellä tasolla raskas, kun draamaa alkoi tunkea joka ikkunasta sisään. Onneksi pystyin aina välillä pakenemaan kaikkea negatiivista ja ottamaan hetkeksi omaa aikaa, kunnes asiat alkoivat viimeinkin olla ratkottavissa. Pääasiassa kesä kuitenkin jätti jälkeensä monia hyviä muistoja, muun muassa muutaman päivän reissun Tallinnaan serkun luokse. Täytyy tässä syksyllä yrittää mennä uudestaan, koska kaipaan päivittäisiä kävelyretkiä Vanhaankaupunkiin ja leikkihetkiä serkun kissan kanssa.

Skotlantiinkin pitäisi matkustaa lukuvuoden aikana, yksi ystävistäni opiskelee Edinburghissa vielä vuoden ennen kuin palaa takaisin Suomeen. Suunniteltiin jo kesällä yhdessä, että majoittuisin hänen luokseen siksi aikaa ja käytäisiin ainakin Arthur's Seat katsomassa, koska se jäi minulta näkemättä viime Skotlannin reissulla. Voi olla, että Skotlannin reissu jää kuitenkin kevään puolelle. Aika tulee hieman vastaan tässä syksyllä, olen myös käynyt Skotlannissa jo marras-joulukuun vaihteessa niin voisi olla kivaa käydä siellä esimerkiksi keväämmällä. Toisaalta Edinburgh oli varsin viehättävä kokemus joulukuussa, mutta saa nähdä, miten reissun ajankohdan kanssa käy.

Ehkä tässä oli nyt tarpeeksi tekstiä tälle kerralle. Päivänkulun pohdiskeluista lyhyeen kesän muisteluun ja matkasuunnitelmiin. Kahden tunnin päästä alkaa klassillisen kreikan tunti, mikä on niin päivän toinen kuin viimeinen luento/oppitunti. Pakko nauttia tästä rauhallisesta maanantaista, koska huomenna on sekä koulua että töitä.


 - Helena pääkirjaston lasikäytävällä | Kommentoi


RSS

©2018 Bulletproof ▲ - suntuubi.com